Pääsihän sitä taas pitkästä aikaa kirjautumaan. Kerkesi mennä jo hermot ja tein blogin eri sivustolle, joten turinoita voi tästä eteenpäin lukea osoitteesta taigantarinat.blogspot.com/ .

Latasimpas taas videon meidän oppimista asioista. Videolla on aloluokan liikkeet yhessä pötkössä ilman paikkamaakuuta ja hihnassa seuraamista. Lopussa vielä extrana muutama lennokas nouto :). Harjoteltavaa löytyy vielä ja paljon.

youtu.be/xAIhf9ZaxT0

Tänään käytiin sitten pikkusen näytelmöimässä ja kivastihan siellä sitten meni. Neiti osasi käyttäytyä hienosti ja otti kaikinpuolin kaiken melko lunkisti. Itse jänistin esittämisestä ja Riikka sai sitten asiakseen viedä neiti kehään. Tosi hyvin Taiga jaksoi seisoa pitkiä aikoja ihan paikallaan. Juoksussa vaan nenä tahtoi taas vetää maata kohti. No reeniä vaan lissää niin eiköhän se siitä iloksi muutu :).

Tuomarina toimi Mari Lackman ja arvostelu meni näin: " 1v. musta merkein, seistessä kaunis linjainen. Hyvä pää ja ilme, hyvät korvat. Erinom.kaula, rungossa hyvät mittasuhteet. Runko saa vielä kauttaaltaan täyttyä. Hieman pysty olkavarsi, erinom. takakulmaukset. Kokoon sopiva luuston vahvuus. Hyvä karvapeitteen laatu. Hyvä häntä. Liikkuu vielä löysästi edestä, hyvä askelpituus. Rauhallinen luonne."

Tulos, JUN ERI, JUK3

Sitten vielä kuva Taigasta ja Kirasta. Tytöt kielet pitkällä :)

Tulipas tällä viikolla käytyä muutamissa näyttelytreeneissä, ihan täällä pudiksella sekä Oulussa. Pudiksen treeenit pidettiin keskellä kylää ulkosalla ja ihan kivastihan siellä meni. Vähän piti Taigan ihmetellä aura-autoja joista kuului ihmeellinen piippaus, mutta niistäkin selvittiin kunnialla. Sitten ekaa kertaa Taiga haukkui pitkästä aikaa toista koiraa, joka oli T:n mielestä vissiin niin pelottava ja kamalan iso. No siitäkin sitten selvittiin pikkusen puksuttelun jälkeen eikä Taiga sitten enää kiinnittänyt huomiota koko koiraan. Pikkusen meinasi olla kehässä juoksu aluksi sellaista nokka maassa menoa, mutta kun vauhtiin päästiin niin kyllä se nenä pysyi ilmassa ja vetäjä jopa kehui meidän menoa :). Seisomista saadaan vielä harkata ku se meinaa olla pikkusen sellasta tepastelua. Hampaat antoi katsoa kivasti ja muutenkin kopeloida itteään. Hyvät fiilikset jäi treenikerrasta.

Sitten olikin vuorossa Oulun reissu ja harjoittelua sisätiloissa. Automatka ei luonnollisestikkaan oikein Taigaa kiinnostanut mutta kyytiin tultiin kuitenkin kiltisti. Kyllä neitistä huomaa ettei matkustaminen ole ihan stressitöntä. Tuleeko kenties huono olo vai mikä lie. No perille kuiten päästiin ja sitten jo odoteltiinkin halliin pääsyä. Pikkusessa huoneessa oli loppupeleissä varmaan yli 10 koiraa, mutta haukuntaa tai rähinää ei juuri kuulunut kenenkään suusta. Reilusti yli puolet kurssilaisista oli pienempien rotujen edustajia ja mahtoi Taiga olla ainut pystykorvainen yksilö koko porukasta. Tunnilla harjoiteltiin porukassa juoksemista ja liikkeestä seisomaan pysähtymistä ja tietty seisomista. Hyvin Taiga antoi katsoa hampaat ja muutenkin tutkia itseään, pientä liikkumista oli kuitenkin. Täällä oli kans aluksi pienoisena ongelmana tuo nenä maassa kulkeminen. Hajut kun ovat Taigan mielestä niin valloittavia. Peitsaamisen kanssa ei ole onneksi ollut minkäänlaista ongelmaa. Aikas nopeaa Taigan kanssa saa juostakkin ilman että vaihtaisi laukalle.

Hyvin neiti on nyt tällä viikolla honannut sen että kun juostaan ringissä toisten koirien kanssa niin ei saa hötkyilyä ja istuminen ei ole mitenkään suotavaa kun näyttelyremmi on kaulassa. Saa nähdä miten nuo asiat on muistissa ens viikonloppuna Kajaanissa.

Noiden kahden eri harkkakerran välillä oli huomattava ero Taigan olemuksessa. Oliko neiti kenties niin väsynyt ja hämillään pitemmästä automatkasta ja uudessa paikassa harkkaamisesta kun oli yli rauhallinen ja jossakin kohtaa pikkusen poissaolevan oloinen. Vai liekö se lumihangessa pahnaaminen vieny suurimmat höyryt koneistosta. Sekä ekoissa harkoissa vetäjän ensi tervedyksessä Taiga yritti hyppiä vetäjää vasten ilosta häntä viuhuen kun taas Oulun harkoissa Taiga vaan seisoi ja epäluuloisen näköisenä nuuhki vetäjän kättä. Pikkasen oli sellaisen pidättyväisen oloinen ja sekös vähän ihmetytti minua, kun Taiga on aina niin innoissaan menossa kaikkien kaksi- ja nelijalkaisten luo tervehtimään. No ehkä sillä alkaa pikkuhiljaa vähentyä se pentumainen yli-innokas ihmisten tervehtiminen tai sitten se oli vain tuon yhdenkerran hairahdus :)

Sitten vielä pikkasen toko hommeleista. Tänään harkattiin pikkasen taas noutoa ja liike alkaa olla pikku viilausta vaille valmis. Palkkaaminen tapahtuu pääasiassa leluilla ja se on Taigalle sopinut oikein hyvin. Pitäis vain päästä harkkaamaan paikkamakuuta häiriössä että uskaltais mennä käymään möllikisoissa. Voishan paikkamakuun jättää tekemättä mutta kyllä se ois kivempi kun pystyisi suorittamaan kaikki osiot. Johonki tokotreeneihin joissa on vetäjä ois kiva mennä, mutta täällä kun ei tuollaisia kursseja järjestetä vaan se olisi lähettävä Ouluun. No katsellaan josko sitä keväämmällä vaikka lähtiski Oulun suuntaan harkkaileen tokoa. Kunhan saa ensin ne muutamat agiharjotuskerrat alta pois niin sitten ehkä.

Kaikkea sitä haluais harrastaa jos siihen vaan olis täällä mahdollisuus. Tulipas siitä vähän sekalainen sepostus, no mutta eiköhän siitä jotain tolkkua saa.

Pitää viikolla ottaa vielä 1-vuotis poseerauskuvatus ja ehkä myös muita kuvia. Koiristahan kun ei voi olla koskaan liikaa kuvia ;).

Päivitystä taas lisää kunhan ollaan käyty näytelmöimässä.

Elikkäs laitetaan muutamia kuvatuksia ja paino/korkeustilastoa. Korkeudeksi sain ihan kotimittauksella n.49cm eli ei juurikaan muutosta 7kk mittauksesta. Hyvä vain jos tuohon pysähtyy :). soppelin kokoinen neiti on kyllä omaan silmään. Painoa oli oman puntarin mukaan n.16,5kg eli lihasta ja massaa olisi tullut viime 4kk aikana n.2 kilon verran.

Sitten pikkasen niitä fotoja.

Päivitetään taas meidän kuulumisia pikkasen. Ihan ekana pitää mainita että Taigalla alkoi ensimmäiset juoksut 24.11, elikkäs ikää silloin pikkusen vajaa 11kk. Käyttäymisessä en ole huomannut oikeastaan mitään poikkeavaa normaalipäiviin verrattaessa. Ulkona irti ollessa on hyvin kuulolla ja harjoittelut ovat sujuneet entiseen malliin. Noutaminen on kyllä ehdottomasti Taigan lempipuhaa, se tekis sitä varmaan koko päivän jos vain ite jaksais olla jotain viskomassa. 

Sainpas tänään inspiraation ilmoittaa meidät näyttelytottumus-kurssille Ouluun. Se on neljän kerran kurssi ja eka kerta tulee sopivasti ennen tammikuun Kajaanin näyttelyä. Kurssi järjestetään koirakoulu Vietissä. Harkinnassa on myös 17.12 Oulussa pidettävä mätsäri. Sais etes muutaman kerran harjoitusta ennen Kajaania.

Tokoa ollaan harkattu jonkin verran ja käytiinpä kentälläkin harjoittelemassa keskittymistä toisten koirien seassa ja hyvinhän siellä meni :). Tulipas laitettua tilaukseen joitakin tokovihkosia jospa niistä sais apua pieniin pulmakohtiin ja muutenkin uuden opettamiseen. Tokon hyppyeste on vieläkin rakentamatta mutta jos sen sais tässä kuukauden sisällä tehtyä. Eiköhän me joskus käydä jonkilaisessa tokokokeessa tai etes möllitokokisoissa :).

Pikkusen myös kiinnostais pallopaimennuksen kokeilu. Siinä sais ainakin tuollanen vilkas koira väsyttää ittensä kunnolla. Taidanpa ostaa seuraavalla Oulun reissulla pallon ja alkaa opettamaan miten siihen palloon saa koskea. Ensin vaan pitää käydä katsomasta jostakin miten ne alkeet tulisi opettaa.

Kuvia latailen sitten seuraavalla kerralla kun päivittelen. Mukavaa itsenäisyyspäivää!

Aikaa on näköjään vieräshtänyt jo kohta kaksi kuukautta kun viimeksi tänne päivittelin mitään. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni ;). Kaikenlaista olemma harkannut ja jotain myös jäänyt koiruudelle muistiinkin. Ekana vois mainita pujoittelu harjoittelun joka alkaa sujua jo mallikkaasti kahdeksalla kepillä. Itse ei tarvitse enää mennä edes vierellä kun kepit on sujautettu päästä päähän. Pitäis alkaa pikku hiljaa reenaamaan että itse kävelen keppien vasemmalla puolen kun se tuottaa hiukkasen vaikeuksia molemmille. Pikkusen olen jo alkanut myös treenata hyppyestettä joka menaa ihan kivasti. Vauhtia ei ainakaan Taigalta puutu.

Toko liikkeitä ollaan kanssa harkattu ja ennen kaikkea noutoa, joka suureksi yllätykseksi on alkanut sujumaan. Aluksi tuli opetettua pidä käsky joka jo osataan :). Sitten aloitin heitto harjoittelun puisella kapulalla, joka jo sujuu ihan ok. Kaikki menee muuten hyvin, mutta joudun vielän antamaan muutaman lisäkäskyn että saan kapulan sivulle ja että se pysyy suussa siihen asti ennen kuin annan irti-käskyn. Metallisen kapulan suuhun maasta ottaminen oli aikas haastavaa opettaa. Taiga aluksi vaan ärräsi kapulalle ja yritti alkaa sillä leikkimään. Yksi harjoituskerta meni niin että heittelin ensiksi puu kapulaa jonka jälkeen vaivihkaa vaihdoin metalliseen ja kas kummaa se ottikin sen suuhun josta sai aivan käsittämättömät kiitokset. Sen jälkeen nakkasin kapulaa vielä muutamia kertoja ja nouto tuli joka kerralla ja saimpa vielä viimeisen noudon sivulle ja irrotus vasta käskystä. Kyllä se on eri etevä tapaus :).

Agilityn harjoittelu jo kyllä pikkasen polttelis, niin olen miettinyt josko lähtis Ouluun tammi-helmikuussa alkeiskurssille kun täällä ei kuiten talvella järjestetä agikurssia. Pitäis vaan löytää joku kurssi joka on vaan viikonloppusin. Tuossapa pikkusen päivitystä meidän harjoittelusta ja loppuun vielä kuvia tältä päivää eli Taiga on kuvissa 10kk. 

Sitten vielä pakollinen poseerauskuva :) ..

Jälki hommista jos aloittais.. Muutamia jälkiharkkoja ollaan taas tehty ihan itseksemme. Eka tekasin sellasen n.150m piituisen jäljen jonka varrelle laitoin nameja ja kolme keppiä. Ajattelin että kyllä se ne kepit hokasee kun edellisellä kerralla sen yhden kepin niin nätisti nosti ilmaan. No mitä sitä hulluja, ekan kepin kohdalla jouduin pysäyttämään, eikä Taigan mielestä maassa ollut mitään mielenkiintoista. T olisi halunnut vaan jatkaa matkaa. Sain kuitenkin palkattua, kun osoitti jotain mielenkiintoa keppiä kohtaan.

Sitten olikin 90 asteen kulman vuoro jonka neiti suoritti mallikelpoisesti. Ja nyt oli sitten toisen kepin vuoro, joka sekään ei ollut Taigan mielestä yhtään jees homma ottaa suuhun. Usko alkoi jo loppua kun koiruus olisi vaan halunnut eteenpäin jälkeä. Huomioi kuitenkin kepin joten kuten ja matka taas jatkui. Kauhulla odotin viimeistä keppiä ja sen kohdalla oli jotain pientä reakointia. Jotain positiivista edes..

Tämän jälkeen tein jäljen tarkoituksen vahvistamista. Eli lyhyitä n.5m pituisia pistoja joiden päässä kepit. Taiga näki kun laitoin kepit aina jokaisen jäljen päähän. Tein myös n.10m pituisen piston jolle sijoitin 2 keppiä. Ja ilokseni sain huomata että Taiga otti joka jäljeltä kepin suuhunsa :) Voi sitä kehumisen määrää. Tästä on hyvä jatkaa ja mietinkin että pitäisi varmaan ennen pitkällä jäljelle lähtöä tehdä muutama pistojälki että Taiga muistaa mistä hommasta olikaan kyse.

Näiden juttujen jälkeen kokeilin ekaa kertaa sellaista jälkeä jossa ei ollut yhtään namia. Pelkästään kolme keppiä ja jäljen pituus oli max. 75 metriä. En antanut jäljen vanheta kauaa ja lähdin tallustamaan Taigan kanssa aloitus paikalle. Olen nykyään antanut jälki käskyn ennen jäljen alkua että saa neiti itse etsiä sen alkamiskohdan. Taiga ei edes kaivannut nameja vaan iloisesti nosti jokaisen kepin suuhun jäljen varrelta, olin niin äimänä tästä suorituksesta. Pikkusen piti kuitenkin jarruttaa kepeille tullessa, mutta pääasia oli että se nosti ne maasta. Seuraava jälki voisi olla samanlainen mutta hiukkasen pitempi ja ehkä ilman nameja. Sais palkan vain nostetuista kepeistä ja tietty lopussa olis herkkua.

Sitten vähän toko aiheesta, Tänään harkattiin seuraamista ja jääviä liikkeitä sekä hyppyä. Seuraaminen on alkanut sujumaan jo vähän paremmin. Edistää edelleen aika ajoin mutta katsekontakti on ollut ihailtavaa. Taigasta löytyy kyllä sellaista nöyryyttä ja innostusta että on ollut suhteellisen helppo opetettava. Liikkeestä seisominen alkaa olla melko varmoilla kantimilla, mutta maahanmeno liikkeestä vielä takkuaa, kun useimmiten joudun käyttämään kaksoiskäskytystä. Mutta edistystä tälläkin saralla. Hyppyä me ei olla ku kerran harjoiteltu ja nyt sitten meni jo tosi hienosti. Hyppy käskyllä menee esteen yli ja seiso käskyllä pysäytys seisomaan. Eikä edes liikkunut käskytyksen jälkeen minua kohti kun kävelin sivulle. Vähän meinaa tuo perusasentoon meneminen olla liian hätäistä, niin olen aika paljon palkannut seisomisesta. Ja se on kyllä auttanut.

En kyllä usko että me koskaan toko kisoihin mentäisiin, mutta omaksi iloksi on kiva treenata. Kun Jenny puhu että heillä olis Keron kanssa haaveissa käydä suorittamassa BH koe niin mullaki iski pieni kipinä että sais käytyä tuon myös Taigan kanssa. Siihen nyt menee kuitenki reilusti yli vuosi aikaa. Vois ehottaakkin vaikka ens vuojelle sellasta BH kokeeseen valmentavaa kurssia jos olis muitakin halukkaita treenajia joilla olis tähtäimessä tuo koe.

Oon kyllä niin kauhea jännittäjä, että vaikka kuinka paljon treenaa niin tosipaikan tullen varmasti kaikki menee päin mäntyä ku oon niin hermona. Pitäis vaan käydä paljon kaikenlaisissa epävirallisissa näyttely/tokokisoissa että tää jännitys helpottais.  

Tulipas sitten käytyä Rovaniemellä näyttelyssä ja hyvinhän siellä sitten meni. Tuomari antoi KP:n ja Taiga oli ROP-pentu! Hyvin alkoi näyttelyura pennelillä :). Tuomarina toimi Tapani Pukkila. Sitten arvostelu: Kaunis pää, vielä kehit. eturinta, hyvä ylälinja, kyynp. löysyyttä, liikku hyvin, luonne ystävällinen. Taiga oli näyttelyssä aikalailla tasan 8kk. Alla kuva, joka otettu paria päivää ennen näyttelyä.

Tänään aloitin Taigalle noutoon liittyen pidä-käskyn opettamisen. Minulla kun ei ole vielä puista noutokapulaa, mutta metallinen löytyy niin aloitin harjoittelun sitten sillä. Sitä Taiga ei edes yritä pureskella, joten josko se ei sitten alkais sitä puistakaan jäyskyttää pidä-käskyn alla. Kyllä alku näytti melko mahdottomalta kun ei Taiga millään ois halunnu koko juttua suuhun. Onhan se varmaan aikas ikävän tuntunen suussa tuollanen alumiininen kapistus. Opetus piti aloittaa niin, että laitoin kapulan sekunniksi T:n suuhun ja samantien palkkasin. Sitten pitennin aikaa ja loppujen lopuksi Taiga oppi mitä Pidä-käsky tarkoittaa. Heittoa en vielä edes haaveillut testaavani. Mutta sivulle tulo kapula suussa jo onnistui, kunhan vain sanoi aina välillä tuon pidä-käskyn.

Taitava koira se kyllä on kun oppii niin nopeeta. Alla vielä todistusaineistoa siitä että kapula tosiaan pysyy suussa ;)

Aikas isolta toi kapula näyttää pikku Taigan suussa :)

Kirjottelempas lisää kunhan tässä kerkiän. Jälkihommissakin ollaan jo vähän edistytty.

Kira tuli ihastuttamaan Taigaa pariksi viikoksi emäntineen :). Taiga on niin mielissään kun saa joka päivä leikkiä yllin kyllin. Kuvia kaksikosta alla.

Sunnuntaina tuli taas tehtyä Taigalle jälki ja taas laitettiin yksi keppi noin puoleen väliin jälkeä. Kepin kohdalle tullessa pikkusen piti hidastaa Taigan vauhtia kun hitusen meni ohi kepistä. Kovasti kyllä kepin lähellä pyöri ja loppujen lopuksi otti kepin suuhun ja sain sen otettua omaan käteen. Tästä T sai hirmu kehut ja namia, jonka jälkeen matka taas jatkui. Ens kerralla täytyy koittaa kahta tai kolmea keppiä. Jospa se alkais pikku hiljaa honata että jäljeltä täytyy löytää just noita kepakoita.

Taas reenailtiin ruutua ja merkkiä. Merkkinä meillä toimi väliaikaisesti 10l ämpäri. Latasin siitä videon nähtäville, linkki alla. Pikkusen meinas olla neitin vauhti hukassa kun Kiran kanssa pääsi pitkästä aikaa leikkimään. Ihan kivasti tuo jo sujuu vaikka tällä viikolla aloiteltiin noita liikkeitä. Oon niin ylpeä pikkuneitistä :).

www.youtube.com/watch

Ens viikonloppuna olis tarkoitus käydä Oulun mätsärissä saamassa harjoitusta ennen Rovaniemen näyttelyä. Toivotaan että napero käyttäytyy siellä samoin kuin aikaisemmissakin näyttelyissä. Pikkusen pitäis saada vahvistettua sitä että siellä kehässä seisotaan eikä istuta. No, onhan tässä aikaa vielä harjoitella.

Alla olevasta linkistä pääsee katsomaan kuinka naperolla sujuu 6 kepin pujoittelu kun harjoittelua on tosiaan kulunut vasta muutamia päiviä :). Taiga on kyllä super nopea oppimaan kaikkea uutta.

www.youtube.com/watch

Tänään harjoiteltiin pikkuisen ruutuun lähetystä ja kyllä napero aika äkkiä hoksasi mitä pitää tehdä. Aluksi juostiin namikupille ja suoraan takaisin. Välimatka on vielä melko lyhyt ja namikuppi on ollut joka kerralla keskellä ruutua. Ruutuun makaamista harjoiteltiin sillä tavalla että Taiga oli paikka istunnassa ja itse kävelin ruudun viereen ja annoin siitä ruutu-käskyn ja namin syötyä maahanmeno-käskyn josta sitten vapautus. Muutaman kerran yhdistin sitten osaset ja viereltä lähetyksestä Taiga juoksi Ruutuun, maahan-käskystä meni maahan ja tule-käskyllä juoksi sivulle. Tämäkin onnistui puolen tunnin harjoittelulla. Tuosta naperosta olisi vaikka mihin kunhan vain jaksaa sen kanssa touhuta ja opettaa kaikkea uutta.

Ollaan keksitty uusi mukava leikkikin, Frisbeen noutaminen :). Siitä Taiga tykkää ku hullu puurosta. Vähän vastapainoa kaikelle uuden oppimiselle.

Tänään sain sitten aikaiseksi tehtyä kuuden kepin pituisen esteen tuohon pihalle. Sain iskältä joutilaita muovisia aurauskeppejä, jotka oli sitten helppo upottaa nurmikkoon. Ehdittiinkin jo pikkaisen harjoitella niitä ja kyllähän Taiga namin perässä menee minkälasta mutkaa tahansa :). Ajattelin ensin harjoitella hihnan kanssa, mutta se meni niin hienosti ettei hihnaa tarvitsekkaan. Vielä ei uskalla ruveta hyppyjä harjoittelemaan, mutta tuo keppien opettelu vie kuitenkin aikaa niin niitä on nyt hyvä opetella etukäteen. Haaveissa olisi rakentaa joitakin esteitä omalle pihalle että voi sitten kotosallakin treenata. Isompia esteitä ei kyllä tule rakennettua,  mutta muutamia hyppyesteitä, pituus, muuri, kepit nyt ainakin olisi aikomus nikkaroida.

Tulipa tehtyä tänään jälkikin ja tällä kertaa sijoitin yhden kepin noin puoleen väliin jälkeä. Jännässä odotin että älyääkö Taiga reakoida siihen mitenkään ja minun ihmeekseni se käytti sitä suussa ehkä nanosekuntin ajan. Tästä se lähtee :). Sai se kyllä melkoset kehut siitä. Oli melko tuulinen ilma ja jäljen seuraaminen oli pikkusen hakevampaa ku aikaisemmin mutta hyvin kuites pysyttiin oikealla reitillä.

Tottiksesta sen verran että alo-luokan liikkeistä onnistuu paikkamakuu ja luoksetulo. Seuraaminen on ihan hyvää, mutta pikkasen Taigalla on kiire ja se hieman edistää. Liikkeestä maahanmenoa ja seisomista harjoitellaan ahkerasti ja kyllä Taiga ne tekee vaihtelevalla menestyksellä. Hyppyä ei olla vielä edes alettu harjoitella, mutta sitäkin sitten jossain vaiheessa kun sen esteen saa rakennettua.

Taas ollaan harjoiteltu jälkeä ja tokoa. Jälki meni kyllä taas tosi hyvin :). Teimpä yhden pistonkin jonka päähän sitten laitoin kepin ja ilokseni Taiga nosti sen ilmaan, jihuuu. Olenkin nyt urakalla leikkinyt Taigan kanssa kepeillä ja se on näköjään tuottanut tulosta. Pitää kuitenkin katsoa ettei se mene ihan pakkomielteeksi asti.

Tokoa ollaan harjoiteltu ihan kotosalla pihamaalla. Hyvin pysytään jo paikka-käskyn alaisena ja uutena asiana olen alkanut harjoitella liikkeestä seisomista ja maakaamista. Ihan kivasti on niittenkin harjoittelu lähtenyt käyntiin. Pikkuisin askelin eteenpäin. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, nähdäänkö meitä jopa Toko kisoissakin. No se on kyllä vielä pitkässä kuusessa, että sellaseen uskaltaa lähteä.

Nyt on sitten ilmoitettu Taiga ensimmäiseen viralliseen näyttelyyn Rovaniemelle 3.9. Pääsee pikkunen pentuluokkaan pyörähtelemään :). Itseä kyllä hiukkasen jännittää esittäminen, mutta eiköhän se siitä. Tarkoitus oli mennä näytelmöimään jo nyt elokuussa mutta sattu sukujuhlat just pahimmoilleen päällekkäin siikajoen näyttelyn kanssa. No parempi myöhään kuin milloinkaan.

Viime viikonloppuna käytiin mökkeilemässä ukon ja Taigan kanssa. Mökille on matkaa noin 3 kilometriä jonka Taiga sai laukata irrallaan. Me matkustimme mönkijän kyydissä :). Sattuipa reitille yksinäinen porokin. Oli hauska seurata miten Taiga reagoi siihen. Aluksi Taiga vain tuijotti, mutta sitten lähettin juoksemaan haukun kera kohti poroa. Melko pelon sekaista oli haukku ja irokeesikin oli pystyssä. Mutta pikkusen aikaa tilannetta tarkasteltua uskalsi Taiga jopa pikkuisen ajattaakkin poroa, kuunnioitettavan matkan päästä kylläkin. Hyvin kuitenkin käskystä jätti poron rauhaan vaikka se lähtikin juoksemaan meidän perään. Yrittipä pöllökin matkan varrella syöksähellä Taigaa kohti.

Sitten pikkuisen kasvun kehitystä. Ikää reilut 7kk, paino 14,5kg ja korkeutta 48-49cm. Vähän pelottaa toi korkeus kun aletaan olla jo ylärajoilla vaikka ikää on vasta tuo 7kk. Toivotaan että korkeus kasvu olis jo päättynyt.

Tulipas käytyä tyttöjen kanssa toissa sunnuntaina tekemässä jälkiharjoitteita koiruliineille. Taigalle tehtiin jo suhteellisen pitkä jälki ja normaali askeleella. Nameja on myös jo vähennetty roimasti, kun ei napero niitä oikein kerkeä syömään. Vähän jo pitää toppuutella menijää kun eteneminen alussa on melko nopeaa, Hyvin kuitenkin pysyy jäljellä.

Kävipä myös hassu tapaus edellä mainitulla reissulla kun poro juossa jolkutteli suoraan kohti parkeerattua autoa. Aluksi kukaan koirista ei reagoinut tulijaan, mutta sitten alkoi Taiga haukkua kulkijaa ja tästäkö poro hätääntyi ja paineli vauhdilla sinne mistä oli tullutkin. Eli ilmiselvästi porokoira :).

Viime viikkoina on ollut niin lämmintä ettei ole oikein viitsinyt mitään pitkiä lenkkejä tehdä niin olemme sitten urakalla käyneet joka päivä uimassa. Taiga kyllä rakastaa kepin noutamista vedestä. Muutama päivä takaperin suuntasimme taas lammelle porskuttelemaan ja tällä kertaa rannalla uiskenteli myös sorsa. Heitin normaalisti kepin veteen, jota Taiga lähti sitten noutamaan. Muutaman metrin kun Taiga oli edennyt huomasi hän vieressä uivan lintusen, josta ei kyllä välittänyt tuon taivaallista. Keppi haettiin samaan tapaan kuin aikaisemminkin. Ihmettelin kyllä ettei edes yrittänyt ottaa sorsaa kiinni. No ihan hyvä näin. Porojahan sitä vissiin kuuluis paimentaa eikä lintuja ;).

Tänään tekasin myös jäljen ja hyvinhän se taas meni. Pituutta jäljellä oli ehkä vajaa 200m ja melko mutkainen oli reitti.  Alku meni vauhdikkaasti ja loppua kohden meno jo hiukan rauhoittui. Loppuun vielä muutama kuva.

Nyt on sitten käytynä jäljestyskurssin kakkospäivä. Taigalle tehtiin eka kertalaisena aika lyhyt pätkä, mutta minun ja vetäjän yllätykseksi Taiga meni kuin olisi ennenkin tehnyt sitä. Ei tarvinut juuri ollenkaan neuvoa, vaan nokka maata viistäen kuljettiin eteenpäin. Taigalle tehtiin vielä toinenkin pätkä ja se meni myös oikein kivasti. Pikkusen loppu pätkällä oli liikaa häiriötekijöitä kun Taigan ihastus Kero palasi omalta pätkältä takaisin autolle :). Kokeiltiin myös miten Taiga reagoi keppeihin, kun tehtiin pikku jälki jonka päässä oli kepakko. Neiti ei ollut aluksi yhtään kiinnostunut koko kepistä, mutta loppujen lopuksi käytti sitä suussa, josta sai mahtavat kehut.

Tänään kokeilin sitten ihan omassa pihapiirissä jäljen tekoa. Jäljen pituudeksi tuli ehkä noin 150m. Taiga tiesi heti kun puin valjaat sille päälle että mitä ollaan menossa tekemään. Nameja Taiga ei juuri montaa jäljeltä syönyt, mutta vauhti oli kuitenkin hyvin maltillista. Enää en astunut jälkiä perä perään vain kävelin jo normaaleja askelia. Tein jo aika mutkaisen jäljen, jonka napero suoritti oikein mallikkaasti. En antanut mitään neuvoja koko jäljen aikana.

Eilen tuli askarreltua jäljentekoa varten jälkimerkkejä, johon tarvitsin vain pyykkipoikia ja citymarketin punaisen pussin. Sitten vain leikkelin pussista suikaleita ja solmulla kiinni pyykkipoikiin. Tänään testasin ja olipas vain helppoa kiinnittää merkit oksiin ja jos ei ollut puussa oksia niin onnistuin kiinnittämään pyykkipojan myös kaarnaan. Vielä pitäisi tekaista jäljelle laitettavat kepakot. Jospa saisin Taigan joskus ne nostamaan mulle jäljeltä.

Onneksi täällä löytyy innokasta jälkiporukkaa niin saadaan luultavasti viikottain järjestettyä yhteiset treenit. Ensimmäiset olisikin jo tuleva viikonloppuna. Pitää tehdä silloin vain yksi jälki ettei Taiga vaan kyllästy.